Minulla on matkakohteille oma bucket list ja matkakokemuksille omansa. Jälkimmäiseen on pitkään kuulunut ajatus ”Ajaa punaisella Ferrarilla Vegasissa”. Tämä ajatus konkretisoitui matkalla Las Vegasiin, kun pääsin ratin taakse ajamaan oikealla radalla Ferrari 488 GTB:tä. Tässä jutussa kerron, millainen ajokokemus oli alusta loppuun, koulutuksesta siihen hetkeen, kun moottori sammui ja hymy jäi kasvoille vielä pitkäksi aikaa.
Las Vegas on paljon muutakin kuin neonvaloja ja kasinoita. Se on kaupunki, jossa kaikki on suurempaa ja rohkeampaa, ja siltä se tuntuikin. Too much is never enough in Vegas! Kokemukset ovat Vegasissa osa arkea ja haaveita toteutetaan tavalla, joka tuntuu paikoin epätodelliselta. Se on aikuisten satumaa, johon on helppo heittäytyä mukaan ja jossa tavallinen arki tuntuu kaukaiselta. Vegasiin minut toi matka Elviksen jalanjäljillä, ja vietimme kaiken kaikkiaan viisi päivää kaupungissa ystäväni kanssa.
Halusin ajokokemuksen Ferrarilla nimenomaan Vegasissa, sillä missään muualla se ei olisi tuntunut yhtä satumaiselta. Edellisellä Vegasin-matkalla tämä haave jäi toteutumatta, koska minulla ei ollut ajokorttia mukana. Tällä kertaa olin valmistautunut kokemukseen huolellisesti jo ennen matkan alkua Suomessa.
Paikaksi valikoitui SpeedVegas. Tutustuin heidän superautovalikoimaansa etukäteen ja valitsin autoksi Ferrari 488 GTB:n. Auto on todella kaunis ja linjakas, varsinainen kaunotar. Perehdyin ensin verkkosivuilla oleviin tietoihin ja olin lisäksi heihin yhteydessä. Palvelu oli sujuvaa ja sain nopeasti vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Erillistä kansainvälistä ajokorttia ei tarvittu, vaan suomalainen ajokortti riitti. Myöskään erityisiä ajotaitoja ei vaadittu, vaan päävaatimuksina olivat 18 vuoden ikä ja voimassa oleva ajokortti.
Ostin viisi kierrosta Ferrari 488 GTB:llä sekä ajon aikaisen HD-tasoisen ajovideon ja valokuvan. Kokonaisuudessaan paketin hinnaksi tuli 518 dollaria.
SpeedVegas Motorsports Park sijaitsee reilun vartin ajomatkan päässä Las Vegas Stripiltä ja on rakennettu nimenomaan ajamiseen keskittyviä elämyksiä varten. Alueella on oikea kilparata, jolla ajetaan superautoja ammattimaisten ohjaajien opastuksella. Kokonaisuus on suunniteltu niin, että myös ensikertalainen voi keskittyä rauhassa ajamiseen ja auton käyttäytymiseen radalla. Superautojen ohella tarjolla on kilpakartingia sekä ohjattuja off-road-ajokokemuksia aavikkomaisessa maastossa.
Oma valintani radalle
📸: Olivia Janatuinen – Ferrari 488 GTB
Otimme taksin Las Vegas Stripiltä ja hurautimme SpeedVegasiin. Minulla ei ollut aiemmin minkäänlaista kokemusta tämän kaltaisten autojen ajamisesta. Ennen matkaa eräs autopelejä pelaava pikkupoika tiesi kertoa, että Ferrarissa vaihteita vaihdetaan ratista. Aha, selvä juttu. Matkalla vatsanpohjassa tuntui tuttu jännitys, se sama, joka yleensä hiipii esiin reissuilla juuri ennen jotain erityistä.
Perillä kaikki sujui ammattimaisesti ja henkilökunnan palvelu oli ystävällistä. Varsinaisen ajon lisäksi ohjelmassa oli muutakin, ja koko kokemukseen kului lopulta noin pari tuntia.
Ajokokemukseen sisältyi
Ennen alkuinfoa kävimme varikkoalueella katsomassa autoja. Tarjonta oli huikea, toinen toistaan hienompia superautoja vierekkäin, ja moottorien pärinää kuului taukoamatta. Rata sijaitsi aivan vieressä, ja varikolta avautui suora näkymä aavikolla kulkevalle asfalttinauhalle.
Alkuinfo ja koulutus kestivät noin puoli tuntia. Paikalla olivat ne kuljettajat, jotka olivat lähdössä radalle suunnilleen samaan aikaan. Istuimme ystäväni kanssa kuuntelemassa kouluttajaa, joka puhui paljon ja nopeasti käyden läpi kuvia ja yksityiskohtia. Hänellä oli vahva aksentti, enkä meinannut ymmärtää puheesta suurinta osaa. Kun mainitsin asiasta myöhemmin amerikkalaiselle ystävälleni, hän kertoi, ettei ollut itsekään ymmärtänyt puoliakaan kouluttajan puheista. Tämä toi pientä lisäjännitystä odotteluun, mutta rauhoittelin itseäni sillä, että tuskinpa täällä annetaan kenenkään ottaa turhia riskejä näiden autojen kanssa.
Koulutuksen jälkeen siirryttiin kuvauksiin ja haettiin sopivat kypärät. Sen jälkeen jäi vielä hetki aikaa hengailulle varikkoalueella, autoja katsellen ja muiden kuljettajien kanssa jutustellen. Olin ajolle lähtevistä kuljettajista ainoa nainen, mutta tulin juttuun hyvin kaikkien kanssa. Suomalaiset formulatähdet, kuten Häkkinen ja Räikkönen, nousivat nopeasti puheeksi, kun kerroin olevani Suomesta. Juttelimme myös siitä, mitkä autot kukin oli valinnut ajettavaksi, ja jaoimme yhteistä jännitystä tulevasta ajosta. Pistin merkille, että monilla miehillä oli valittuna autoksi Porsche.
Ennen varsinaista ajoa meille tarjottiin kaksi tutustumiskierrosta ammattikuljettajan kyydissä, jotta rata tulisi tutuksi. Auto oli iso valkoinen Porsche, ja kierrokset ajettiin reippaalla vauhdilla. Jälkikäteen ajateltuna tämäkin oli jo itsessään upea kokemus. Siinä pääsi kokemaan oman ajon lisäksi saman ammattikuljettajan kyydissä.
Varikko-alue, ajoon valmistautuminen, kuvaukset, tutustumiskierrosten Porsche ja tulostaulu.
Lopulta päästiin itse asiaan, ja henkilökohtainen ajo-opastajani Nick tuli hakemaan minut. Kävelimme rivissä olevien tulipunaisten Ferrari-autojen luo, ja siitä se sitten oli, minun Ferrarini. Oi miten kaunis auto. Astuin sisään ja asetin kädet hellästi ratin ympärille. Nick asettui viereiselle istuimelle. Olisin halutessani voinut ajaa kierrokset automaatilla, mutta se ei olisi ollut sama kokemus. Halusin ajaa vaihteilla.
Vaikka koulutus menikin osittain kielimuurin takia ohi, itse ajaminen tuntui hallitulta. Nick antoi vielä ennen lähtöä viimeiset ohjeet, ja sitten ajettiin radalle. Koko ajokokemus oli suunniteltu meille kuljettajille nautinnolliseksi. Minun ei tarvinnut seurata lainkaan takapeiliä tai sivupeilejä, sillä ajo-opastajat huolehtivat siitä, etteivät autot törmänneet radalla toisiinsa, ja sain keskittyä rauhassa ajamiseen ja siitä nauttimiseen.
Monet kuljettajat tulevat tänne hakemaan vauhdin huumaa ja ajamaan mahdollisimman lujaa. Sitä minäkin halusin kokea, mutta vielä enemmän halusin nauttia itse ajamisesta. Kilparata on noin 1,3 mailia eli noin 2,1 kilometriä pitkä ja sisältää useita mutkia sekä pitkän suoran, jossa superauton tehot pääsevät oikeuksiinsa. Alkujännitys alkoi hellittää vasta kolmannen kierroksen jälkeen, kun aloin saada paremman tuntuman ajamiseen ja rohkeutta ajaa nopeammin. Pitkällä suoralla painoin kaasua rohkeasti, tuntien auton valtavan tehon ja luottaen siihen, että Nick piti huolen siitä, ettei seuraavasta kaarteesta ajettu radalta ulos.
Oli vaikuttava tunne kokea auton valtavan nopea kiihtyvyys, vauhdin huuma ja se hetki, kun kaasua saattoi painaa lähes pohjaan ja antaa auton viedä. Maisema etuikkunan edessä näytti kuin videopelistä. Viisi kierrosta meni nopeasti, ja ennen kuin huomasinkaan, Nick ohjasi minut takaisin varikkoalueelle. Siinä vaiheessa, kun adrenaliinipiikki alkoi laskea, tilalle tuli ihana onnistumisen ja onnen tunne.
Katso video: Ajokokemus Ferrari 488 GTB:lla Las Vegasissa.
Katso video: SpeedVegasin superautoja varikolla.
Ajon jälkeen sai hengähtää ja palautua rauhassa. Saimme kuvat, ja jäin juttelemaan muiden kuljettajien kanssa. Miehet kyselivät minulta, miltä ajaminen tuntui. Hehkutin upeaa kokemusta ja kerroin, että tämä oli minulle todellinen once in a lifetime -hetki. Miehet olivat aivan yhtä innoissaan kuin minäkin, ja muutama Porschella ajanut totesikin, ettei kyse ollut heille vain kokemuksesta, vaan autosta, jonka he haluaisivat omakseen.
Ajon jälkeen sisätilojen ilmoitusruudulle ilmestyivät ajotulokset, ja siellä se Olivia komeili häntäpään sijoilla. Mieleeni tuli Poliisiopisto-elokuvien poliisikokelas Hooks, joka ajeli kaikessa rauhassa omissa maailmoissaan hyräillen ja lauleskellen 😄
Minulla ensimmäiset kolme kierrosta menivät opetellessa, ja viimeiset kaksi jo vauhdin huumassa. Juuri siinä vaiheessa, kun ajo alkoi tuntua luontevalta ja itseluottamus kasvoi, kierrokset olivatkin jo ohi. Kokemus jätti jälkeensä leveän dollarihymyn ja muistijäljen, johon palata ajatuksissa vielä pitkään.
Katso video: Koko editoimaton ajokokemus alusta loppuun kuvattuna ratin takaa, radalta sekä ajotiedot (kesto: 09:37)
Ajokokemus oli juuri kaikkea sitä, mitä olin siltä odottanut. Se oli sopiva yhdistelmä jännitystä, keskittymistä ja puhdasta ajamisen iloa. Hetket ratin takana ja mahdollisuus ajaa upeissa puitteissa jäivät lämpimänä matkamuistona mieleeni.
Myöhemmin sain sähköpostilla linkin ajovideoon, jossa ajo oli kuvattu sekä auton sisältä että ulkopuolelta. Harmillisesti ulkokameran kuvaan oli tullut värivääristymä, eikä video ollut teknisesti aivan sellainen kuin sen olisi pitänyt olla. Sellaista sattuu, SpeedVegas hyvitti videosta maksetut rahat, enkä jäänyt asiaa sen enempää harmittelemaan.
Taksimatkalla takaisin Las Vegas Stripille riitti juteltavaa, ja kun pääsimme perille, edessä olivat taas uudet Vegas-elämykset, sellaiset joita muistella vielä pitkään.
Ferrari-kokemus oli osa samaa matkaa kuin Elviksen jalanjäljillä. Uskomaton reissu huipentui Las Vegasissa International Theaterin lavalle ja sen backstageen, juuri niihin tiloihin joissa Elvis teki historiaa vuosina 1969–1976. Lue koko tarina tästä.
Saman matkan varrelle mahtui myös vierailu Las Vegasin kohutussa ravintolassa, Heart Attack Grillissä. Kerron kokemuksesta kaiken siitä hetkestä kun nousin ravintolan edessä olevalle puntarille aina siihen hetkeen, kun sain maistaa paikan kuuluisaa piiskaa. Lue koko tarina tästä.
Olivia Janatuinen
matkabloggaaja, seikkailijatar, tarinankertoja
